LAKEUDEN JUOKSUTALLIN TOIMINTA-AJATUS
Kestävyysjuoksutallin perustamisen tausta-ajatus ja tavoitteet
Ajatus perustaa koko Etelä-Pohjanmaan yleisurheilupiiriä (EPU:n) kattava Kj-talli, perustui huoleen juoksu-urheilun nykytilasta.
Harrastajamäärät ovat pudonneet roimasti, verrattuna vain noin 15-20 vuotta takaperin olleeseen tilanteeseen ja sen välittömänä seurauksena myös tavoitteellisesti harjoittelevien aikuisikää lähentelevien juoksijoiden määrä on liian suppea. Tästä yrittäjien vähäisyydestä johtuen, myös kyseisten urheilijoiden ongelmaksi on muodostunut osaltaan se, että joudutaan harjoittelemaan pääasiassa yksin, ilman että olisi minkäänlaista suurempaa yhteyttä muihin saman lajin harjoittelijoihin.
Tähän vaikuttanee se, että ne vähätkin yrittäjät asuvat vielä liiaksi erossa toisistaan eri paikkakunnilla, ettei säännöllistä harjoitusyhteyttä ole helposti muodostettavissa, jolloin harjoittelussa herkästi entisestään erakoidutaan. Osasyy suureen harrastajamäärän katoon varsinkin 16-22v sarjoissa, lienee juuri yksin jääminen ilman harjoittelukaveruutta samoihin aikoihin, kun normaalisti elämän muut tärkeät asiat ovat erityisesti ”tapeetilla”, kuten jatko-opiskelut, työelämä, ihmissuhteet seurusteluineen ja ”itsenäistymiseen” muut liittyvät asiat. Asiat järjestyvät näiden keskeisten elämän alueiden kesken tärkeysjärjestykseen tietysti itse kullekin omalla tavallaan, mutta kestävyysjuoksuharrastuksen näkökulmasta liika erakoituminen todennäköisesti lisää lopettaneiden määrää, kun mahdollisista ”juoksulahjoistaan huolimatta”, ei enää nähdä mitään mieltä yksinpuuhasteluun näiden ”normaalin elämän alueiden” rinnalla.
Toinen samaan liittyvä huolenaihe liittyy kj-vetäjä ja –valmentajapuolelle, jossa on selvästi myös havaittavissa asiaan perehtyneiden voimavarojen ja lukumääräinen vähäisyys. Monella EPU:nkin seuroista potee ”osaavien” vetäjien ja valmentajien pulaa. Näitä ei joko ole saatavilla tai heitä on yksinkertaisesti mukana liian vähän. Ei ole vaikea arvata minkälaisia seurauksia urheilijan jatkamisen kannalta usein tärkeän taustavaikuttajan tai valmentajan puute aiheuttaa.
Kestävyysjuoksutallin perustamisen tärkein tavoite, edellä mainittujen asioiden tiedostamisen jälkeen, on vastata ja puuttua vallitsevaan tilanteeseen. Jotta vallitsevaan tilanteeseen voitaisiin jotenkin puuttua, kestävyysjuoksutallin tavoite todellakin ensisijaisesti perustuu siihen, että saataisiin maakunnan alueella
eri toimijoiden kesken entistä läheisempää yhteistyötä juoksu-urheilun eteenpäin viemiseksi.
Urheilijoiden kohdalta tämä tarkoittaa sitä, että Lakeuden juoksutalli kokoasi alueen juoksijat säännöllisesti yhteen harjoittelemaan erikseen sovituissa
paikoissa useamman kerran harjoituskaudella, toki ottaen huomioon jo muissa valmennusryhmissä leireilemiset. Luonteeltaan nämä kokoontumiset olisivat enimmäkseen (yhden)-kahden harjoituksen päivän tapaamisia, joiden välissä ruokailtaisiin ja vaihdettaisiin kuulumisia yhteisissä palavereissa, joiden aiheet voivat liikkua laidasta laitaan harjoitteluasioista eri asiantuntijaluentoihin, mitenkä sitten parhaimmaksi nähdään.
Jokaviikkoiseen yhteisharjoitteluun ei liene mahdollisuutta etäisyyksien takia, jos eivät urheilijat ajanmittaan sovi asiasta keskenään… Edellisten lisäksi järjestettäisiin yhteisiä testi- ja/tai kontrolliharjoituspäiviä kerran tai kaksi vuodessa, kisamatkat muualle päin Suomea ovat varmasti järjestettävissä yhdessä ja tavoitteellisimmille yhteiset leirijaksot ulkomailla olisivat luontevia.
Taas valmentajien näkökulmasta Lakeuden juoksutalli toimisi parhaimmillaan yhteistyö ja tietojenvaihtopaikkana toistensa kesken.
Tällaiset valmentajakokoontumiset olisivat varmasti toivottu lisä yksittäisten valmennuskurssien tai pelkästään omissa piireissä tehtyjen harjoituskokeilujen rinnalla. Ajatusten vaihto rikastuttaa jokaista valmentajaa, jonka myös toivomme heijastuvan myöhemmin urheilijoiden kehitykseen.
Yhtenä ehdotuksena esitetään, että edellä mainittuina päivän harjoitustapahtumissa, valmentajat voisivat ainakin toisen harjoituksen ajan pitää omia turpakäräjiään, kun vain harjoituksen valvonta muuten saadaan hallintaan. Ei urheilijoita ole tarve väsyttää liiaksi harjoitusten lomassa luennoilla istumisen kanssa. Valmentajat hoitakoon tätä puolta pääasiassa. Erillisetkin kokoontumiset valmentajien kesken voivat tulla kuvaan, puhumattakaan yhteisosallistumisia erilaisiin valmennusseminaareihin. Lähtökohtana kuitenkin valmentajien kesken olisi mahdollisimman avoin keskustelu ja tiedon jakelu siitä, miten kukin soveltaa ”oppejaan” valmentautumisessa. Tarkoitus ei ole missään nimessä tyrmätä toistemme metodeja ja sulattaa suoralta kädeltä kaikkia samalla muotilla harjoitteluun, vaan annetaan ”kaikkien kukkien kukkia vaan”, mutta jokainen valmennusmenetelmän hioutumiselle lienee eduksi altistaa se yhteisymmärryksessä myös mahdolliselle arvostelulle. ”Oppia ikä kaikki” sanotaan.
Harjoituksellisten tavoitteiden lisäksi Lakeuden juoksutalli asettaa tallin jäsenille myös yleisempiä tavoitteita, jotka ovat
ainakin seuraavanlaisia:
* Nostaa EP:n juoksutasoa ja nostaa
* juoksijoita valtakunnan kärkitasolle sitä kautta edelleen
* maaottelu- ja kansainväliselle tasolle arvokisoihin menestymiseen saakka.
* Myös huippu-urheilun ulkopuolisena tavoiteasetteluna on kansanterveydellinen esimerkki laajemminkin omilla edesottamuksillamme. Kantamme on, ettei ilman puhdasta huippu-urheilua ja suomalaismenestystäkin, myöskään laajempi nuorten tai aikuistenkaan kestävyyspainotteinen liikunta ole saavutettavissa.
Juoksutallin urheilijoiden ja valmentajien yhteistyö perustuu ensisijassa siihen, että kukin urheilija edustaa omia ”kasvattaja” seurojaan. Ryhmänä voidaan mahdollisesti kerätä sekajoukkueita Karhu-viestin tapaisiin maantieviesteihin, joissa ei seurasidonnaisuuksilla ole väliä. Tällöinkään ei ryhmän etu tarvitse mennä yksittäisen seuran edun edelle, ainakaan jos kyseisellä seuralla on mahdollisuus ja halukkuus omasta takaa kerätä viestijoukkue. Jos urheilijat ajan mittaan katsovat parhaakseen, koota viestijoukkueita mm. SM-viesteihin ja näin ollen seuravaihtojakin olisi luvassa, niin juoksutalli toivoo kaikkien osapuolten yhteisymmärrystä tällaisen mahdollisen asian tiimoilta.
Lakeuden juoksutalli ei ole yleisurheiluseura, vaan pyrkii ennen kaikkea tukemaan EPU:n alueen yu-seuroja toiminnallaan. Lakeuden juoksutallin tausta-asioita tulee hoitamaan EPU ry:n kestävyysjuoksun kehittämisryhmä, niin että pohjimmiltaan koko toiminta voidaan luonnehtia yu-piirin alaiseksi toiminnaksi, johon liittyviä päätöksiä tehdään vain EPU ry:n kjkr.n toimesta. Tarkoitus on pyörittää tallin rahaliikennettä Kjkr:n alaisten tilien kautta. Lakeuden juoksutallille kertyviä varoja
mahdollisilta tukijoilta tai muista tempauksista nimenomaan tähän tarkoitukseen korvamerkitään juoksutallin käyttöön. Varoja ei sekoiteta muun Kjkr:n toiminnan ja Kj-tallin toiminnan välillä. EPU ry:n kjkr tulisi näin ollen olemaan Lakeuden juoksutallin päätöksenteon kannalta pääosassa, vaikka järkevää lienee asettaa juoksutallille oma johtoryhmänsä, jotka saisivat keskittyä lähes yksistään tallin toiminnan suunnitteluun ja toimintaan. Tarkoitus toki on, että tämä johtoryhmä kuuluu kokonaisuudessa myös kjkr:ään. Näin pystytään parhaiten pitämään huolta siitä, että juoksutallin toiminta todellakin pysyy sen tavoitteen sisällä, että se olisi avoin kaikille, etukäteen sovitut kriteerit täyttäneille yu-piirin juoksijoille.
Liiallista sisäpiiriytymistä tulee välttää, koska toiminta on piirinlaajuista toimintaa.Lähtökohdat Lakeuden juoksutallin pyörittämiselle ovat Kjkr:n puolesta hyvät tällaiselle toiminnalle, koska ryhmään kuuluu jo nyt hyvin laajasti EPU:n yu-seurojen aktiiveja, joilla monella on hyvin vaikuttava merkitys monen seuran pyörimiseen. Käytännössä pelkästään tämän tietotaidon ja kokemuksen yhteenliittäminen juoksutallin puitteissa antaa merkittävät lähtöasetelmat tausta-asioiden kuntoon saamiseen, niin valmennus kuin organisointiasioissa. Korvaamattomin ”valttikortti” lienee se, että ryhmällä on kaikkiaan jo lähes kahden vuosikymmenen yhteistyökokemus keskenään erilaisten tapahtumien ja tempausten läpiviemisestä, jonka toimintaan uudetkin ryhmän jäsenet hyvin nopeasti ovat voineet ”kotiutua”. Taustavaikuttajista hyvin merkittäviksi muodostuvat aina myös toiminnan tukijat, usein liike-elämän taholta. Alkutilanne tämän suhteen on hyvällä pohjalla, kiitos jo ennakkoon tehdyn pioneerityön juoksutallin hyväksi, josta suuri kiitos asialla olleille henkilöille. Vastaanotto tukijoiden puolelta on ollut myönteisen kiinnostunutta tällaisen toiminnan tukemiseen, sillä se poikkeaa laajuudessaan ja tavoitteeltaan tavanomaisesta seura- ja urheilutukemisesta. Toivottavasti ensituntuma pitää jatkossakin paikkansa. On kuitenkin selvää, että juoksutallin varainhankintaan tulee ensinnäkin nimetä joitain aktiiveja, mutta ennen kaikkea sitouttaa myös urheilijoiden taustavaikuttajia tämän toiminnan tukemiseen. Tämän asian tiimoilta tulee vielä keskustella ja sopia tarkemmin asioita tallin jäsenten ja taustavaikuttajien kesken.Kj-tallin käytännön toiminta ja urheilijat sekä mukaanpääsyn kriteeritJotta Lakeuden juoksutallin toiminta vastaisi jo edellä mainittuihin tavoitteisiin eli mm. nostaa juoksutasoa ja motivoida kaikkia tahoja yhteistoimintaa, pitää tallilla olla tietyt pelisäännöt, jotta se pystyisi toimimaan johdonmukaisesti.
Kj-talli tarjoaa urheilijoille seuraavanlaisia harjoittelua tukevia toimenpiteitä:
* Päivän harjoituskokoontumisia n.6 vkon välein. Näitä päivän kokoontumisia olisi alustavasti n.
3-4 krt/ talviharjoituskausi.
* Joulukuussa järjestettävä Kjkr:n juoksukoululeiri (la-su) toimii lisäksi yhtenä viikonlopun
pituisena harjoitusleirinä.
* Kuortaneen Urheiluopistolla suoritettavat kenttätestit 1-2 krt vuosi.
* Mahdollisia juoksutallin ulkomaanleirejä järjestettäessä pyritään leirille takaamaan huoltoasiat kuntoon kaikille lähtijöille. Hieroja tai hieronta pyritään järjestämään harjoittelun tueksi paikan päälle. Matkakustannuksissa talli tukee mahdollisuuksien mukaan, joka vuositilanteensa mukaan.
* Lakeuden juoksutalli toimii myös tarvittaessa tietynlaisena valmentajapankkina urheilijalle, jos sattuisi niin, ettei urheilijalla ole muuten saatavilla valmentaja-apua. Näissä tapauksissa tulee edetä maltilla, että löytyisi tilanteeseen nähden sopivin apu urheilijalle. Ketään ei voi määrätä puolin tai toisin yhteistyöhön valmennusasioissa, ilman että molemmat katsovat yhteistyö mahdollisuuksien vilpittömästi olevan. Aluksi eteneminen voisi olla päiväkirjojen läpikäymistä ja neuvojen/ ohjeiden antamista. Ihanne olisi, että uuden urheilijan mukaantulo talliin toisi myös silloisen vetäjän/valmentajan mukaan toimintaan. Näin toiminnalle mahdollistetaan myös jatkuvuus. Onko tämä myös yksi kriteeri mukaanpääsylle? Vaatii neuvottelua.
* Valmentajapalaverit ovat kaikkien urheilijoiden taustavaikuttajille avoimia.
Kj-tallin ”johtokunta”Lakeuden juoksutallilla tulee olla selvästi nimetyt tehtävät eri henkilöille. Toki enemmän tai vähemmän koko Kjkr on taustalla mukana. Kjkr on nimennyt juoksutallia perustettaessa ”johtokunnan” seuraavan näköiseksi:
Tallipäällikkö: Johtaa virallisesti tallin toimintaa, joka suunnittelee sovittujen tapaamisten ohjelmarungot ja huolehtii tarvittavista tilojen varauksista, sopivat luennoitsijoiden pitäjistä jne… yhteistyössä jäsenten ja kjkr:n kanssa. Katsoimme myös, että hänen tulisi olla eri henkilö, kuin Kjkr:n puheenjohtaja,
sillä näin talli toimii parhaimmin erillisenä tahona vaikkakin Kjkr:n alaisuudessa.
Tiedottaja/Sihteeri: Toimii kokousten sihteerinä ja huolehtii osaltaan tarpeen mukaan tiedottamisesta yhteisistä asioista jäsenten
kesken ja tarvittaessa yhteistyössä tallipäällikön kanssa tiedottamisesta ulospäinkin. (mainonta seuroille, tiedotusvälineet jne…)
Laskujen hyväksyjä: Hyväksyy tallille tulevat laskut, että pysytään sovituissa raameissa kulupuolella.Rahastonhoitaja: EPU:n rahastonhoidosta vastaava henkilö, kuten myös hoitaa Kjkr:n tilejä.
Talousryhmä: Tähän kuuluisi enemmän tai vähemmän kaikki jäsenet, jotka kävisivät vähintään omat suhdeverkkonsa läpi varainhankinnan edesauttamiseksi ja toisaalta osallistuu mahdollisiin muihin varainhankintatempauksiin omalla panoksellaan.
Muut tehtävät: Urheilijoiden taustavaikuttajien ja valmentajien sekä kjkr:stä muodostuva reservi, jotka ottavat rohkeasti tarpeen mukaan osaa eri toimenpiteisiin, ettei ketään ylityöllistetä. Juoksutalli onnistuessaan on todella laadukas kokonaisuus, mutta muistettava on, että se perustuu täysin perinteiseen vapaaehtoistoimintaan! Kyse on eri puolelta maakuntaa olevista kestävyysjuoksuihmisten yhteenliittymästä, jossa toimitaan urheilijoiden eduksi vapaaehtoisesti samalla lajimme eteenpäinviemiseksi.